Ensimmäiset rokotukset

Me saatiin eka rokotuskombo 2kk ikäisenä, normaalin 3kk iän sijaan. Normaalistihan tuolloin annetaan pelkkä suun kautta menevä rotarokote rotavirusta vastaan, mutta meillä aikaistettiin kuukaudella noita piikitettäviä rokotteita ulkomaanmatkan takia.

Aamulla niin hyväntuulinen neiti olikin jo vähän väsynyt siinä puolen päivän jälkeen, kun suunnattiin neuvolaan. Mitattiin pituus ja paino, sekä katsottiin refleksit ja mitä muuta noilla käynneillä nyt tehdään. Sen lisäksi annettiin suun kautta juotava rotarokote lasten vatsatauteja vastaan, ja kaksi piikkiä: yksi kumpaankin reiteen.

Rotalitku maistui ainakin ilmeestä päätellen vähän pahalle, mutta hyvin se meni kuitenkin alas. Piikkejä pistettäessä sattui hetken aikaa, mutta itku ei kyllä onneksi ollut niin sydäntäsärkevää, kun olin etukäteen kuvitellut muistellen sairaala-aikaa. Pistosten jälkeen neiti itkeskeli hetken ja nukahti pian syliin.

Loppupäivä menikin sitten sellaista valitus-itkua itkeskellessä ja todella pahanhajuisia pieruja päästellessä. Uni ei tahtonut oikein tulla, ja silmät ja posket vähän punoittivat, mutta kuume ei onneksi noussut. Vatsakipuja taisi olla jonkun verran, ja muutama märkä pieru, sekä pari kakkaa. Rotarokotteen jälkeenhän pitää itse pestä huolellisesti käsiä aina (kakka)vaipanvaihdon yhteydessä viikon ajan, ettei itselle tartu kyseinen tauti.  Nyt tässä ollaan sitten kädet ruvella liiallisesta käsienpesusta, mutta onneksi neidillä on kaikki nyt normaalisti. :)

Seuraavan kerran rokotellaan piikeillä sitten viiden kuukauden iässä, ja sitä ennen 3kk neuvolassa taas tämä niin ihana rotarokote.

Osastolla

Vietettiin sairaalassa vierihoito-osastolla lauantai aamusta keskiviikko iltapäivään, eli 4 päivää mun laskujen mukaan, mutta sairaalassa lasketaan jotenkin eri tavalla (synnytyspäivä on päivä nro 0) ja kotiuduttiin siis kolme päivää sektion jälkeen. Osastoajasta on kulunut jo sen verran aikaa, että en ihan tarkalleen kaikkea muista, mutta yritän parhaani! Kirjoitan erillisessä postauksessa sektiosta toipumisesta ja kivuista, joten keskityn tässä vaan vauvan hoitoon liittyviin asioihin.

Lauantaina aamuyöllä mies tosiaan joutui lähtemään kotiin, kun me vauvan kanssa jäätiin osastolle. Mulla oli sängystä ylösnousukielto, eli aina kun tarvitsi jotain, piti soittaa hoitajien kelloa. Tunnin päästä siitä, kun mies lähti, niin pyysin hoitajaa ottamaan vauvan yöksi, jotta saisin levättyä edes muutaman tunnin pitkän valvomisen jälkeen. Vauva oli ollut tyytyväisenä hoitajien huoneessa, kun tämä tuore ja väsynyt äiti nukkui vajaan neljän tunnin unet. Hän söi oikeastaan koko sairaalahoitoajan 3-4 tunnin välein, joten tosi hyvin sai aina välissä levättyä ja ihasteltua vauvaa.

Tuore isä vietti osastolla aikaa aina noin 12-19 ja sai aina päävastuun vauvan hoidosta. Isälle opetettiin vaipan vaihto, pyllyn pesu, napatyngän ja silmien ym. putsaukset, ja niitä hän siellä sitten ahkerasti ja innoissaan teki mun ollessa sänkypotilaana. Öisin hoidin sitten itse vauvaa, eli olin lähellä ja syötin, mutta kivuista johtuen jouduin aina pyytämään hoitajaa esimerkiksi vaihtamaan vauvalle vaipan, jos oli tullut kakka yön aikana.

Olin kuullut huonoja kokemuksia joistakin kätilöistä, mutta Taysin osastolla 4a he olivat kyllä tosi mukavia ja avuliaita, vaikka siellä pyritäänkin siihen, että vanhemmat hoitaisivat kaiken heidän ollessa ohjaajina. Tämä ei kuitenkaan meidän kohdalla oikein onnistunut, kun päivisin miehen ollessa paikalla. Tämänkin takia ihmettelen, että perhehuoneita ei ole saatavilla kun vain muutama - mekin oltaisi voitu hoitaa tyttöä yhdessä ilman apua, jos mies olisi saanut olla paikalla ympäri vuorokauden. Toivottavasti tämä asia muuttuu uuden sairaalan valmistuessa!

Viimeisinä päivinä osastolla meidän päivävuorossa oleva kätilö ja opiskelija olivat ihan super mukavia ja avuliaita. Laitoinkin heille vielä jälkikäteen palautetta, kuinka hienosti he hoitivat työnsä ja vähän enemmänkin. Oma kokemukseni opiskelijoista tuolla opetussairaalassa on siis todella positiivinen.